RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset osa 1

!!!!!VAROITUS!!!!!

ROOLIPELI SISÄLTÄÄ VOIMAKKAITA KOHTAUKSIA, JOTKA SAATTAVAT OLLA HAITALLISIA HERKKÄHERMOISILLE SEKÄ LAPSILLE!
Mm. väkivaltaa, ylenpalttista/liioiteltua väkivaltaa, osalti melko sairaitakin kohtauksia, voimakasta kielenkäyttöä, viittauksia intiimiin kanssakäyntiin ja itse asiaakin sängyn puolella.

+ Jos päätät kuitenkin lukea, niin lukeminen on TÄYSIN omalla vastuullasi, mutta olenpahan ainakin varoittanut. Jos kuitenkin olet herkkä ja/tai alle 18-vuotias, niin ihan vielä viimeisenä varoituksen sanana: kannattaa jättää väliin välttyäkseen mm. traumoilta ja muilta peloilta

JUONI:
Monia vuosia sitten ihmiset ja yliluonnolliset olennot tulivat toistensa kanssa toimeen Japanissa. Ihmisen ja yliluonnollisen välinen ystävyys oli ihan arkipäivää ja täysin normaalia. Yliluonnolliset ja ihmiset tekivät samoja töitä ja kävivät kauppaa keskenään. Jopa syvempi rakkaussuhde oli normaalia, kunnes kaikki muuttui. Ihmiset alkoivat ajattelemaan yliluonnollisia olentoja Japanille enemminkin uhkana, jolloin ihmiset käynnistivät operaation, jonka tarkoitus oli hävittää jokainen yliluonnollinen olento maan päältä. Syynä siihen oli se, että yliluonnolliset saattaisivat halutessaan saada yliotteen ihmisistä, jolloin maan hallintokin saattaisi siirtyä yliluonnollisille. Ihmiset onnistuivatkin siinä melko hyvin, koska heitä oli kuitenkin enemmän jo pelkässä Japanissa, vaikka heitä vastaan taistelisi koko maailman yliluonnolliset ja kyseisen operaation jälkeen vieläkin enemmän. Operaatiossa sai käyttää mitä tahansa keinoja hävittääkseen yliluonnollisuudet maan päältä. Yliluonnolliset tietenkin laittoivat vastaan minkä kerkesivät ja operaatio muuttui sodaksi ihmisten ja yliluonnollisten välillä. Lopulta sota loppui yliluonnollisten pahaan tappioon, jonka osasyy oli varmasti se, että yliluonnolliset eivät tulleet toimeen toistensa kanssa tarpeeksi hyvin ja he antautuivat. Lisäksi heitä oli paljon vähemmän kuin ihmisiä. Operaatio käynnistyi vuonna 1495 ja muuttui sodaksi vuonna 1499 ja sota loppui vuonna 1506.

Eloon jääneet yliluonnolliset olennot karkotettiin ihmisten asumusten tuntumasta takaisin heidän omille alueille, kun he myönsivät tappion sodassa ihmisiä vastaan. Eloon jääneitä yliluonnollisuuksia ei ollut sodan jälkeen kuin noin 40 kappaletta jäljellä koko maailmassa. Ihmiset kuitenkin alkoivat uskomaan, että henkiin jääneet olennot hyökkäisivät vielä joskus uudestaan kostaakseen kaiken, joten heitä alettiin metsästämään tuon aikaisen shogunin käskystä. Metsästys toi myöskin tulosta ja yliluonnollisten joukkoja saatiin kukistettua jälleen ja määrä laski tiedettävästi alle kolmeenkymmeneen olentoon.

Japanin shogun Ashikaga Yoshizumi kuitenkin kuoli pian vuonna 1508 ja valtaan astui uusi shogun eli Ashikaga Yoshitane, joka laittoi metsästykselle pisteen, koska se kuulemma oli yliluonnollisten olentojen haaskausta, koska heistä voisi olla vaikka mihin ja yliluonnollisia voisi käyttää jossain asiassa. Shogun kertoi, että tästä lähtien yliluonnollisen olennon nappaamisesta voisi saada ruhtinaallisen rahapalkinnon ja yliluonnollisen olennon kunnosta riippui rahasaaliin määrä. Kuolleella olennolla ei ollut enää juuri ollenkaan arvoa, mutta kuolleenkin olennon rahapalkkio pyöri sadoissa ja olennon harvinaisuuden mukaan palkkio oli suurempi.

1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla daimioiden hallitsemat provinssit olivatkin käytännössä täysin irti shogunin hallinnasta. Ashikaga Yoshitane ei ole kertonut tarkkaa syytä sille, miksi hän haluaa napata jäljellä olevat yliluonnolliset olennot itselleen, mutta kuuleman mukaan hän yrittää saada sotivia samuraita ruotuunsa. Tiedä sitten, että miten ja onko se totta, mutta näin ainakin väitetään asian olevan. Palkkiometsästys on kuitenkin laskenut yliluonnollisten määrää ja nykyään heidän joukkonsa määrä pyörii alle kahdessakymmenessä ja vangitut olennot ovat nyt shogunin niin sanotussa kokoelmassa. Itse homman nimi käytännössä toimii niin, että jos joku alkaa ryppyilemään, niin saa yliluonnollisen olennon kädestä. Tämä on hieman jo vaikuttanut samuraiden välisiin erimielisyyksiin ja joihinkin muihinkin ongelmiin, mutta vielä riittää metsästettävää. Tämän myötä yliluonnolliset ovat liettäytyneet vihdoin ja viimein yhdeksi joukoksi tai jos eivät ihan kaikki, niin suurin osa ainakin. Heidän suunnitelmissaan on antaa ihmisille vihdoin ansionsa mukaan, mutta kuinka lopulta käy? Tämän hetkinen elo sijoittuu vuoteen 1517 ja mahdollisesti siitä eteenpäin.

SÄÄNNÖT HAHMOIHIN:
1. Kaikilla roolipelaajilla saa olla ENINTÄÄN 20 hahmoa linnalla asuvissa kerrallaan (mm. vihollisia ei lasketa mukaan, koska he eivät asu linnalla). Jos sinulla on jo 20 hahmoa linnalla ja haluat tehdä uuden, joudut poistamaan/tappamaan jonkun vanhoista hahmoista. Tämä siksi, ettei linnalta loppuisi tila eikä linnaa voi aina vaan muokata isommaksi, koska linnat eivät kasva kokoa parissa yössä oikeastikaan.

2. Ei saa luoda jumalia, demoneita, piruja, paholaisia yms. hahmoja.

3. Kukaan hahmoista ei saa olla ihan täysin kuolematon, vaikka lähentelisi kuolematonta/iätöntä hahmoa muuten.

_______________________________________________________________

MUKANA OLEVAT HAHMOT: (60 kappaletta)
DEVIANT>
1. Menninkäinen/Peikko † Noki † 33 † Mies/Poika
2. Veden kontrollointi † Unno Rokuro † 27 † Mies
3. Tulentaitaja † Sanada Rui † 19 † Nainen
4. Yliluonnollinen ninja † Iga Oboro † 21 † Nainen
5. Yliluonnollinen ninja † Muroga Gennosuke † 23 † Mies
6. Ultraääniaallot † Unno Nanakuma † 27 † Mies
7. Veden kontrollointi † Unno Ichiro † 37 † Mies
8. Veden kontrollointi † Muroga Yuri † 37 † Nainen
9. Eheyttäjä † Zelfa Kreuz † 2599 † Mies
10. Veden kontrollointi † Unno Rozu † 23 † Nainen
11. Pimeyden taitaja † Akechi Mitsuhide † 26 † Mies
12. Vedenkontrolloijaihmisghoul † Unno Sayuri † 5kk (5v.) † Tyttö
13. Veden kontrollointi † Unno Daria † 35 † Nainen
14. Noituri † Geralt Rivialainen † 268 † Mies
15. Maagi † Cirilla "Ciri" Fiona Elen Riannon † 23 † Nainen
16. Tulentaitaja † Zuko † 17 † Poika
17. Lohikäärme † Mai Zhang † 25 † Nainen
18. Velho-hirviö † Hauru Pendragon † 28 † Mies
19. Velho (oppipoika) † Kobayashi Haruya † 16 † Poika
20. Ihminen † Yamazaki Susumu † 26 † Mies
21. Insomnialainen † Noctis "Noct" Lucis Caelum † 20 † Mies
22. Ihminen † Prompto Argentum † 20 † Mies
23. Yookai † Aneko † 267 † Nainen
24. Ihminen † Kichisaburo † 25 † Mies
25. Takojamestari † Hector † 24 † Mies

MEGO>
1. Daiyookai † Hoshiyomi † 501 † Mies
2. Auringonhaltija † Asamihime † 1000 † Nainen
3. Kuunhaltija † Tsukihiko † 1000 † Mies
4. Tuulentaitaja † Yuri Kamanosuke † 20 † Mies
5. Vampyyri † Dorian Nightingale † 400 † Mies
6. Puuhaltia † Saeryoselinermayorshiwalerierna Ywannemalysadechiriongarath † 801 † Mies
7. Hypnomaani † Sanada Yukimura † 33 † Mies
8. Lohikäärme † Date Masamune † 20 † Mies
9. Hypnomaani † Sanada Nobuyuki † 33 † Mies
10. Yliluonnollinen ninja † Yakushiji Tenzen † 200+ † Mies
11. Yliluonnollinen ninja † Muroga Hyoma † 38 † Mies
12. Jääntaitaja † Anastasia † 23 † Nainen
13. Ihminen † Sanada Komatsu † 27 † Nainen
14. Ultraääniaallot † Unno Goro † 27 † Mies
15. Ihminen † Sanada Nobuyoshi † 7 † Poika
16. Tulentaitaja † Susumu (Suzu) † 16 † Poika
17. Lohikäärme † Min Ling † 19 † Nainen
18. Yookai † Byakuya † 485 † Mies
19. Hanyoo † Kasumi † 254 † Nainen
20. Yoosei † Kichiya † 25 † Mies
21. Ihminen† Okita Souji † 25 † Mies
22. Ihminen † Uesama † 3+ † Mies

NENOTIN>
1. Kirin † Homura † 328 † Naaras
2. Kovis-possu † Saizo † 2 † Poika
3. Ihminen † Hijikata Toshizo † 34 † Mies
4. Susiyookai † Kouki † 16 † Poika
5. Susiyookain ja helvetinhurtan risteytys † Katsurou † 20 † Mies
6. Draakkilentäjä † Yamashita Raiden † 28 † Mies
7. Ihminen † Ichimura Tetsunosuke † 15 † Poika
8. Verentaitaja † Chihiro † 18 † Mies
9. Dryadi (Kirottu) † Nephele † 969 † Nainen
10. Uni † Shimizu Akiko † 17 (3) † Nainen
11. Feeniks † Xinyi Huang † 16 † Tyttö
12. Noita † Furube † ??? † Mies
13. Ihminen † Kitamura Suzu † 15 † Poika

HAHMOT, JOTKA OVAT MUKANA, MUTTA JOILLA EI AINAKAAN TOISTAISEKSI OLE ROOLAAJAA:
> Sanada Nobumasa, 2v., Nobuyukin ja Komatsun lapsi http://aijaa.com/azJ80y
> Yuri Sainosuke, 0v., Kamanosuken ja Saizon lapsi
> Yuri Kazenosuke, 0v., Kamanosuken ja Rickterin lapsi
> Unno Juri, 15v., Ichiron ja Asunan lapsi https://aijaa.com/Iutd9q
> Satoru, 0v., Sakuran ja Raizun lapsi
> Sanada Yumi, 0v., Yukimuran ja Ruin lapsi
> Sanada Yume, 0v., Yukimuran ja Ruin lapsi
> Unno Daisuke, 0v., Rokuron ja Izumin lapsi

SYNTYMÄTTÖMÄT, MUTTA JOSSAIN KOHDASSA MUKANA OLEVAT HAHMOT:
> Oruma, Tenzenin ja Oboron tuleva lapsi
> Yuuma, Hyoman ja Yurin tuleva lapsi
> Nana, Anastasian ja Nanakuman tai Rokuron lapsi

HAHMOJEN SYNTYMÄPÄIVÄT:
> Aneko: 6.1. (267v.)
> Hoshiyomi: 10.1. (500v.)
> Hauru: 15.1. (28v.)
> Rokuro: 28.1. (26v.)
> Nanakuma: 28.1. (26v.)
> Zelfa: 30.1. (2599v.)
> Yukimura: 2.2. (32v.)
> Susumu: 6.2. (26v.)
> Hector: 23.2. (24v.)
> Oboro: 28.2. (20v.)
> Byakuya: 3.3. (485v.)
> Anastasia: 12.3. (22v.)
> Nephele: 16.3. (969v.)
> Min Ling: 17.3. (19v.)
> Kamanosuke 23.3. (19v.)
> Komatsu: 27.3. (26v.)
> Sainosuke: 3.4. (0v.)
> Kazenosuke: 3.4. (0v.)
> Kouki: 10.4. (16v.)
> Gennosuke: 26.4. (22v.)
> Hotarubi: 30.4. (22v.)
> Satoru: 2.5. (0v.)
> Akiko: 4.5. (17v. (3v.))
> Yumi: 7.5. (0v.)
> Yume: 7.5. (0v.)
> Daisuke: 7.5. (0v.)
> Juri: 28.5. (14v.)
> Hijikata: 31.5. (34v.)
> Souji: 3.6. (25v.)
> Nobuyoshi: 5.6. (6v.)
> Yuri: 17.6. (36v.)
> Kichiya: 24.6. (24v.)
> Saeryoselinermayorshiwalerierna: 25.6. (800v.)
> Chihiro: 27.6. (18v.)
> Mitsuhide: 2.7. (25v.)
> Rui: 10.7. (18v.)
> Saizo: 19.7. (2v.)
> Asamihime: 22.7. (1000v.)
> Tsukihiko: 23.7. (1000v.)
> Zuko: 31.7. (17v.)
> Cirilla: 2.8. (23v.)
> Mai: 3.8. (25v.)
> Suzu: 13.8. (16v.)
> Xinyi: 21.8. (16v.)
> Goro: 24.8. (27v.)
> Hyoma: 28.8. (38v.)
> Noctis: 30.8. (20v.)
> Masamune: 5.9. (20v.)
> Raiden: 5.9. (28v.)
> Ichiro: 19.9. (37v.)
> Noki: kolmas yö syyspäiväntasauksesta eli 25.9. tai 26.9. (32v.)
> Kasumi: 28.9. (254v.)
> Daria: 6.10. (35v.)
> Katsurou:  7.10. (20v.)
> Nobumasa: 13.10. (2v.)
> Geralt: 25.10. (268v.)
> Prompto: 25.10. (20v.)
> Rozu: 28.10. (23v.)
> Tenzen: 30.10. (200+v.)
> Nobuyuki: 2.11. (33v.)
> Sayuri: 15.11. (5kk eli 5v.)
> Haruya: 25.11. (16v.)
> Dorian: 6.12. (400v.)
> Tetsunosuke: 31.12. (15v.)

TAKATORI-LINNA:

Takatori-linna kokonaan ja pohjakartta:

Päälinnan pohjakartta:

Sivurakennuksien pohjakartta:

Päälinna>
Kellarikerros:
- Dorian

1. kerros>
Aulan nurkka: Katsurou

2. kerros>
1. huone: Noki ja Kouki
2. huone: Zelfa (Chihiro)
3. huone: Hoshiyomi, Mitsuhide ja Tsukihiko

3. kerros>
4. huone: Zuko ja Suzu
5. huone: Geralt ja Cirilla

Lisärakennukset>
1. Ichiro, Juri, Goro ja Gennosuke
2. Kichiya, Kasumi, Hauru, Haruya ja Nephele
3. Nanakuma ja Anastasia (Aneko)
4. Nobuyuki, Komatsu, Nobuyoshi ja Nobumasa
5. Tenzen ja Oboro (Noctis ja Prompto)
6. Saeryos, Souji, Hijikata, Susumu, Tetsunosuke ja Saito
7. Yukimura, Rui, Yumi, Yume, Masamune ja Satoru
8. Kamanosuke, Kazenosuke ja Sainosuke (Hector)
9. Hyoma, Yuri, Rokuro, Sayuri ja Daisuke
10. Rozu, Asamihime, Daria, Akiko ja Xinyi

Muualla:
- Raiden (ja Akitomo)
- Mai Zhang
- Min Ling

MISSÄ HAHMOT MEVÄT TÄLLÄ HETKELLÄ? MIKÄ ON HAHMON OLINPAIKKA?:
Takatori-linnassa:
Mitsuhide, Tsukihiko, Dorian, Hoshiyomi, Tsukihiko, Saeryoselinermayorshiwalerierna, Asamihime, Rui, Oboro, Tenzen, Sayuri, Kamanosuke, Noki, Nanakuma, Yuri, Komatsu, Nobuyoshi, Nobumasa, Juri, Anastasia, Rozu, Kazenosuke, Sainosuke, Geralt, Cirilla, Satoru, Daisuke, Yumi, Yume, Nobuyuki, Yukimura, Hyoma, Rokuro, Zelfa, Masamune, Gennosuke, Ichiro, Kichiya, Kasumi, Goro, Daria, Homura, Haruya, Zuko, Suzu, Kouki, Katsurou, Raiden, Souji, Saizo, Byakuya (miekkana), Susumu, Hijikata, Tetsunosuke, Akiko ja Xinyi

Takatori-linnan läheisessä luolassa:
Mai Zhang ja Min Ling

Toistaiseksi täysi mysteeri tämän hetkisestä olinpaikasta:
Noctis, Prompto, Aneko, Chihiro, Furube, Uesama, Suzu, Kichisaburo ja Hector

VAHTIVUOROT:
Päivävuoro:
Kello 05-07 (jänis)> Tsukihiko - Dorian - Geralt - Mitsuhide
Kello 07-09 (lohikäärme)> Cirilla - Zuko - Hoshiyomi - Nobuyuki
Kello 09-11 (käärme)> Cirilla - Zuko - Hoshiyomi - Nobuyuki
Kello 11-13 (hevonen)> Hyoma - Kasumi - Ichiro - Raiden
Kello 13-15 (vuohi)> Hyoma - Kasumi - Ichiro - Raiden
Kello 15-17 (apina)> Cirilla - Zuko - Hoshiyomi - Nobuyuki

Iltavuoro:
Kello 17-19 (kukko)> Cirilla - Zuko - Hoshiyomi - Nobuyuki
Kello 19-21 (koira)> Tsukihiko - Dorian - Geralt - Mitsuhide
Kello 21-23 (sika)> Tsukihiko - Dorian - Geralt - Mitsuhide
Kello 23-01 (rotta)> Hyoma - Kasumi - Ichiro - Raiden
Kello 01-03 (härkä)> Hyoma - Kasumi - Ichiro - Raiden
Kello 03-05 (tiikeri)> Tsukihiko - Dorian - Geralt - Mitsuhide

MUUT TYÖT:
Sairaanhoito> Saeryos
Sairaanhoidossa apuna: Hijikata
Ruokavuoro klo. 14-16> Rokuro, Yuri, Daria ja Goro
Lastenhoito> Komatsu ja Rozu
Eläintenhoito> Susumu, Tetsunosuke ja Saito
Koulusta tarvitseville> Alempana tarkemmin

Aineet:
Lukeminen ja kirjoittaminen> Tenzen
Laskuoppi> Nanakuma
Taisteluharjoitukset ja liikunta> Masamune

TAISTELUHARJOITTELURYHMÄT:
Päiväryhmä > Apinantunti: 15–17
Gennosuke, Hyoma, Ichiro, Nanakuma, Zelfa ja Noki

Iltaryhmä > Kukontunti: 17–19
Tenzen, Rokuro, Hoshiyomi, Nobuyuki, Masamune, Asamihime, Yukimura ja Kamanosuke

Päiväryhmä > Alkeistaisteluharjoitukset > Tiistaisin ja sunnuntaisin > Hevosentunti: 11–13
Saeryos ja Rozu

Iltaryhmä > Alkeistaisteluharjoitukset > Tiistaisin ja sunnuntaisin > Siantunti: 21–23
Komatsu

Taistelujarjoituksista ulkona tällä hetkellä:
> Dorian - ei kestä päivänvaloa, koska on vampyyri
> Tsukihiko - toivoton tapaus päivisin
> Rui - hoitaa omia lapsiaan
> Alle 16-vuotiaat - ovat liian nuoria harjoituksiin
> Yuri - raskaana
> Oboro - raskaana
> Anastasia - raskaana

SKIPPAUKSIEN SIVUNUMEROT:
1. sivulla 1 (28.6.1518 ja perjantai)
2. sivulla 6
3. sivulla 9 (29.6.1518 ja lauantai)
4. sivulla 22 (30.6.1518 ja sunnuntai)
5. sivulla 23 (2.7.1518 ja tiistai)
6. sivulla 25 (8.7.1518 ja maanantai)
7. sivulla 25 (9.7.1518 ja tiistai)
8. sivulla 40 (13.7.1518 ja lauantai)

MISSÄ KUUKAUDESSA, VUODESSA JA VUODENAJASSA ELETÄÄN?
- Heinäkuu, 1517, kesä
- Syyskuu, 1517, syksy
- Marraskuu, 1517, talvi
- Joulukuu, 1517, talvi
- Tammikuu, 1518, talvi
- Huhtikuu, 1518, kevät
- Toukokuu, 1518, kevät
- Kesäkuu, 1518, kesä
- Heinäkuu, 1518, kesä

_______________________________________________________________
Tuon ajan tuntijako:
23-01 rotta
01-03 härkä
03-05 tiikeri
05-07 jänis
07-09 lohikäärme
09-11 käärme
11-13 hevonen
13-15 vuohi
15-17 apina
17-19 kukko
19-21 koira
21-23 sika

1. SKIPPAUS VIIKOLLA ETEENPÄIN:

> Päivämäärä: 28.6.1518 ja perjantai

> Olematon kello: noin 9.15

> Syntymäpäivät:
- Kichiya: 24.6. täyttää nyt 25v.
- Saeryoselinermayorshiwalerierna: 25.6. täyttää nyt 801v.

> Raskausviikot:
- Gennosuke: 9. viikko: kohtu alkaa hieman kasvamaan, mahdolliset huimaukset, mielialan vaihtelu mielitekojen kautta
- Yuri: 20. viikko
- Anastasia: 24. viikko
- Oboro: 30. viikko

ZUKO

Olin lähtenyt Suzun kanssa jo joku aika sitten Tulimaasta, koska ei sinne nyt ollut mitään syytä jäädä. Todellinen suunnitelma oli edelleenkin ollut jonkin aikaa auki, koska alunperin olin suunnitellut, että kun olisin saanut tietooni äitini oletun olinpaikan, niin sinne olisi voinut mennä. Mutta koska totuus olikin se, että äitini olikin kuollut, niin ei oikein ollut enää mitään selvää paikkaa. Lopulta ainoaksi ratkaisuksi oli tullut se, että kyllä se ilmeisesti oli vaan palattava takaisin sinne, mistä lähdimmekin. Tai no siis tällä kertaa Takatorin suunnalle eikä Osakaan, koska Osakan linna vähän niin kuin meni siinä, kun siellä kävi vesivahinko ja tulivahinko ja ties millainen vahinko, minkä jälkeen siitä jäi vain hiiltyneet perustukset. Joten siellä nyt ei tietenkään ollut mitään, minne palata, joten olimme ottaneet suunnaksi Takatorin. Aikaahan siinä meni tietenkin jälleen, että olisimme päässeet edes suhteellisen lähelle, mutta ainakaan kartan mukaan ei ollut enää pitkä matka. Kartan puolestaan olin ostanut matkallamme, koska ei minulla ollut ilman karttaa kovinkaan tarkkaa käsitystä siitä, missä Takatori sijaitsi. Kartan avulla se oli kuitenkin löytynyt suhteellisen helposti, vaikka matka itsessään ei mikään helppo ollutkaan, koska kyllä se otti oman aikansa.

Olimme joka tapauksessa viime yön levänneet taas ja nyt olimme laittaneet matkatavarat kasaan ja lähteneet jatkamaan taas matkaa. "Onneksi enää ei mikään mahdottoman pitkä matka", yritin valaa toivoa epätoivoiselta tuntuneelle matkallemme, että kohta se olisi onneksi ohi. Vielä vähän pitäisi kuitenkin jaksaa. Millaistahan Takatorilla mahtaisi olla? Ja olisikohan porukka muuttunut miten paljon tämän reissumme aikana tai oliko mikään ylipäätään muuttunut mainitsemisen arvoisella tavalla? Toivottavasti edes saisimme palata. No ei kukaan kyllä ollut kieltänytkään sitä silloin kuin lähdimme. Itseasiassa se oli tainnut olla Yukimura, joka oli sanonut, että aina olisi kuitenkin mahdollisuus palata takaisin. Tai en ollut varma kuka sen oli sanonut, mutta joku kuitenkin... Tai sitten muistin vain omiani, mutta tuskin he meitä porteilla poiskaan kehtaisivat vaan käännyttää. No jos käännyttäisivätkin, niin ehkä me jotain keksisimme, mutta tuskin niin kävisi, joten turha sitä oli hirveästi alkaa pohtimaankaan.

SUZU

Matka Tulimaasta takaisin oli ollut vielä hermoja raastavampaa ja uuvuttavampaa kuin menomatka, koska nyt heillä oli niin ihanaa matkaseuraa. Kuten Azula ja aina niin hilpeä Mai. Ja sitten se loppu armeija, jos 30 miestä nyt armeijaksi voisi sanoa. Suzu oli myös lakannut jo värjäämästä hiuksiaan mustaksi, kun ei enää oltu missään tulikansan alueella missä sai pelätä henkensä edestä tekevänsä virheen, eivät tavallisetkaan ihmiset sitä toki hyvällä katsoneet, mutta ei hän loputtomiin tätä voinut jatkaa kuitenkaan. Samoin tytön esittämistä oli turha pitää yllä, kun Azula oli jo päättänyt, ettei uskonut moista. Oli sekin ollut yksi Zukon älynväläys, mutta hän ei nyt jaksanut mitään Azulaa ja hänen mielipiteitään asiasta ja oli vain kuten ennenkin.

Nyt kuitenkin oltiin taas jatkamassa matkaa, tavarat alkoivat olla kasassa ja leiri jotenkin purettu ja kohta pitäisi taas lähteä liikenteeseen. Onneksi nyt oli sentään edes hevoset. Ei Suzu juuri ollut tottunut ratsastamaan, joten ratsasti Zukon kanssa samalla hevosella (?). Kyllä se matka onneksi näin hiukan vaivattomammin sujui ja nyt ei tarvinnut yöpyä missään kummitustalossa. Zuko lohdutteli, ettei matkaa enää ollut paljoa. ”Ei onneksi…” Suzu vastasi haukotellen, mutta jos hyvin kävisi, he pääsisivät perille vielä saman päivän aikana.

KOUKI

Kouki oli matkannut uusien tuttavuuksiensa, Katsuroun ja Raidenin, sekä Ridenin draakin Akitomon seurassa kohti Takatoria. Matkassa oli ollut mutkia jos jonkinmoisia, mutta jotenkin he olivat selvinneet jo tänne asti. Hyvällä tuurilla he olisivat perillä iltaan mennessä, ehkä jopa aikaisemminkin. Kuitenkin nuorta sutta oli koko ajan vaivannut nälkä, ja nytkin suden massu kurisi tyhjyyttään. Lähistöllä oli ollut jonkun ison matkaseurueen leiri, jonne Katsurou ei ollut sallinut Koukin mennä, mutta kun Kouki tällä kertaa oli hereillä ennen muita, hän päätti omin päin kokeilla onneaan. Muuttuen sudeksi ja ravistellen vaatteet päältään Kouki lähti suuntaamaan kohti leiriä, uteliaana ja avoimin mielin.

Jonkun matkan päässä hän näki kaksi ihmistä yhden hevosen selässä. Toivoen, ettei säikäyttäisi näiden ratsua Kouki tallusteli avoimesti lähemmäksi, kunnes pääsi kaksikon luokse. Parhaalla koiranpentuilmeellään Kouki katseli kaksikkoa hevosen selässä, vinkuen ja tassutellen näiden vierellä. Kunpa nämä säälisivät laihaa sutta, joka näytti miltei koiralta, ja antaisivat edes jotain hänen täytettä hänen tyhjään vatsaansa. Jossain kauempana hän oli kuulevinaan Katsuroun vihaisen ulvahduksen, mies oli varmaankin herännyt ja huomannut Koukin lähteneen omille teilleen. No, toinen ei olisi enää vihainen, kun Kouki olisi hommannut heille ruokaa, ainakin toivottavasti.

ZUKO

Matka jatkui edelleenkin, mutta onneksi tällä kertaa käytössämme oli myös hevoset. Matkaseura tosin ei ollut kovinkaan kummoinen, koska Azulan seura latisti tunnelman kuin tunnelman hetkessä. Azulan lisäksi mukana oli vielä Mai sekä kolmekymmentä muuta tulisoturia, että eipä siinä kovinkaan kummoinen seura ollut. Main ja minun välit olivat selvästi kylmentyneet kolmen vuoden aikana ja elämä muutenkin muuttunut ja erilaista, joten olimme kaiketi vain kasvaneet erilleen ajan saatossa. No, mutta sentään Suzu oli kuitenkin mukavaa seuraa, ettei tarvinnut tyytyä vain Azulan, Main ja kolmenkymmenen muun sotilaan seuraan, joista en oikeastaan tuntenut, tiennyt tai edes muistanut ketään. Ehkä isä oli antanut Takatorin porukalle sotilasuransa vasta-aloittaneet? No ei yhtään ihmetyttäisi, kun hänestä oli kyse ja ilmankos en muistanut nähneeni sotilaista juuri ketään. No ehkä pari, mutta siihen se jäikin.

Mutta tosiaan... matka oli loppusuoralla ja olinkin Suzulle asiasta sanonut, että vielä pitäisi hieman jaksaa, vaikka hevonenhan sen suurimman työn teki. Varsinkin kun joutui kyyditsemään selässään kaksi eli minut ja Suzun, koska ratsastaminen ei ilmeisesti ollut ihan Suzun juttu tai ainakaan tarpeeksi tuttu juttu. Suzu joka tapauksessa taisi ainakin äänestä päätelle haukotella vastauksensa asiaani ja sen jälkeen puhe taas lakkasi, mikä toki oli ihan ymmärrettävää, koska kaikkia taisi väsyttää. Sen verran pitkään olimme kuitenkin jo kulkeneet, vaikka taukoja olikin ollut. Tosin seuraavaksi huomiotani herätti jostain yhtäkkiä tupsahtanut... mitä ilmeisemmin susi tai ainakin hyvin suden näköinen otus, joka tuli lähemmäksi ja jäi talsimaan viereemme ja alkoi vinkumaan. Laihakin tämä näkyi olevan. Kenties siellä oli ehkä nälkä? No en ollut mikään eläinasiantuntija kylläkään, mutta otus taisi hieman nälkäiseltä näyttää. Tosin ruoka oli pakattu laukkuun ja hevonen piti pitää ruodussaan, niin en pahemmin kyennyt ruokkimaan yhtään ketään. Ei, että ruokaakaan nyt enää olisi hirveän paljoa muutenkaan jäljellä. "Onkohan se ruokaa vailla...? Vai mitähän se oikein vahtaa?" kyselin Suzulta, mutta halusi se mitä hyvänsä, niin tässä oli paha alkaa susien tarpeita hoitelemaan, koska muut tuskin odottaisivat ja jos Azulasta taas olisi kyse, niin hän olisi varmaankin vaan heittänyt liekkejä suden niskaan ja käskenyt kalppia tiehensä. Eli tuuri kai sekin, ettei susi ollut juuri Azulalta ainakaan mitään lähtenyt vonkaamaan. Tosin Azula oli muutenkin enemmän edessäpäin, että tuskinpa tämä oli edes huomannut mitään.

SUZU

Onneksi Azula oli painunut edemmälle, koska hänhän se tässä oli tietenkin se joukon johtaja. Eikä esimerkiksi Zuko tai Suzu, jotka olivat kuitenkin tuttuja sen porukan kanssa, johon hekin olivat liittymässä? Mutta antaa pikku prinsessan haaveilla, koska siitä ei tulisi kuin kitinää, jos siitä huomauttaisi. Ei ollut sitten Suzun syy, jos vartijat erehtyisivät ja tappaisivat Azulan. Senkin takia kannatti olla sanomatta tälle mitään, menisi hyvä tilaisuus päästä Azulasta eroon hukkaan. Ei Suzu nyt normaalisti kenenkään kuolemaa toivonut, mutta jos Azulalle nyt sattuisi vahinko, niin ei se häntä ihan hirveästi jäisi kyllä harmittamaan.

Tosin sitten Suzu, joka oli melkein nukahtanut hevosen selkään, havahtui, kun jostain juoksi koira. Se jäi juoksentelemaan hevosen ympärille ja hevonen ei siitä erityisemmin pitänyt. Suzu sai pitää Zukosta kiinni, ettei putoaisi. (se sit istuu Zukon takana) Zuko pohti ääneen, että olikohan koira ruokaa vailla, kun se tässä kiersi. ”Raukka parka, se on varmaan karannut omistajalta.” Suzu pohti, koska koiralla oli huivi kaulassa (?) ja eihän villit koirat nyt huiveja kaulaansa solmineet. Suzu hyppäsi hevosen selästä alas, koska pitihän koiraa nyt auttaa. Onneksi hän oli saanut Zukon sedältä lahjaksi vaatteita, jotka sopivat matkustamiseen ja ratsastamiseen paremmin. Kimonossa moinen hyppiminen ei olisi oikein toiminut. ”Ei mitään hätää, kyllä me sinulle jotain ruokaa löydämme.” Suzu lohdutti ja taputti koiraa päähän (?). ”Zuko, missä meidän ruuat ovat?” Hän kysyi sitten, koska ei hänellä ollut mitään.

KOUKI

Kouki oli iloinen, että hänen viestinsä oli mennyt perille, ja ihmiset ymmärsivät hänen haluavan ruokaa. Vastaukseksi hän vielä heilautti häntäänsä iloisempana, ja sitten toinen kaksikosta alkoi miettiä, josko Kouki oli karannut omistajaltaan. No, itse asiassa mummi joka hänestä oli pitänyt huolta, oli kuollut. Mutta toisaalta periaatteessa hän oli karannut Katsuroulta ja Raidenilta, vaikka ei ollutkaan kummankaan lemmikki. Tämä hevosen selässä takana istunut laskeutui alas, ja lupasi, että Kouki saisi ruokaa. Hienoa! Iloisena Kouki heilutteli häntäänsä, kun toinen taputti hänen päätään, ja odotti että ruokaa tulisi. Jossain kauempana hän oli huomaavinaan, kuinka Katsurou lähestyi häntä susihahmossaan, Raiden vierellään, mutta molemmat pysyttelivät toistaiseksi vielä kaukana. Akitomoa ei näkynyt, mutta se lisko olisi varmasti säikäyttänyt kaikki. Ehkä se lenteli itsekseen jossain pilvien yläpuolella piilossa? Kouki tarttui hampaillaan kevyesti alas laskeutunutta hihasta, yrittäen siten saada toisen huomion, ja viittoa Katsuroun ja Koukin suuntaan. Hekin tarvitsisivat ruokaa.

ZUKO

Hevonen kävi rauhattomammaksi, koska ei ilmeisesti ihan pitänyt siitä, että susi pyöri jaloissa, joten sitä piti hieman yrittää ainakin rauhoitella, mutta se olikin astetta vaikeampaa. Suzu puolestaan oli selvästi ottanut paremmin kiinni minusta istuessaan takani, koska ei halunnut pudota maahan. No kuka nyt olisi halunnut. Mutta mitä suteen tuli, niin Suzu alkoi säälimään sitä ja että se oli varmaan karannut omistajaltaan. "En usko, että susilla hirveästi on omistajia..." pohdin siihen, mutta toisaalta olihan sudella kyllä joku huivi kaulassa(?) ja harvemmin sudet vaatteita tai huiveja puki itselleen, joten kuka tietää, saattoi sillä toki olla omistaja. Tosin sitten Suzu hyppäsi yllättäen pois hevosen kyydistä ilman mitään varoituksia, joten yritin saada hevosen pysähtymään. Azula ja kumppanit kuitenkin jatkoivat vaan matkaansa ja kun pääsin hevosen kanssa takaisin Suzun ja sen suden kohdille, Suzu pohti jo, että kyllä sudelle varmasti jotain ruokaa löytyisi ja taputti sitä päälaelle, minkä jälkeen kyseli minulta ruuista. "Laukussa... Ei siellä paljoa ole, koska suurin osa meni matkustaessa, mutta kai siellä vielä jotain on", vastasin ojentaen laukkua Suzulle(?), niin hän voisi kaivaa sieltä jotain esiin. "No mikä maksaa?" kuului seuraavaksi Azulan ääni vähän kauempaa, kun nämäkin olivat ilmeisesti tajunneet, että olimme jääneet hieman matkasta. "Voitte kyllä mennä ilman meitäkin. Tulemme sitten perästä", vastasin vaan siskolleni. Hänellä kun oli aina kiire ja mikään ei voinut odottaa, ellei kyseessä ollut Azula itse ja hänen odottamiset. Sittenhän asia olisi ollut täysin toinen. Tosin seuraavaksi huomioni kiinnittyi siihen, että niitä susiahan näytti olevan enemmänkin ja sitten oli joku ihminenkin. "Onkohan tuo nyt se omistaja sitten...?" pohdin seuraavaksi.

SUZU

Koira heilutti häntää iloisena samalla kun Zuko pääsi hevosen kanssa takaisin. Azula valitti, kun kesti liian kauan, mutta Zukosta Azula voisi mennä ihan keskenään. Todellakin, ei tulisi ikävä, että heihei. Mutta tärkeintä oli saada koirulille ruokaa, sehän oli ihan nääntynyt. Joko se oli ollut karkuretkellä pidempään tai sitten sen omistaja kohteli lemmikkiään kaltoin. Zukosta susilla ei ollut kyllä omistajia. ”Mitä oikein höpötät? Koirahan tämä on.” Suzu vastasi, koska sudet olivat pelottavia ja vaarallisia. Tämä ei ollut, joten tietenkin kyseessä oli koira. Zuko ojensi kuitenkin laukkua, jossa sitä sapuskaa olisi, tosin ei kauheasti. Suzu alkoi penkoa laukkua koiran heiluttaessa häntäänsä edelleen. ”Se on niin söpö! Voidaanko me pitää se, jooko!?” Suzu pyysi, hän oli aina halunnut omaa koiraa! No oikeastaan vasta tästä alkaen, mutta pikku vikoja. ”Mikähän sen nimi on? Kutsutaan sitä vaikka Tomoksi!” Suzu päätti, koska piti koiralla nimi olla. Tosin sitten Tomo nappasi häntä hihasta kiinni. ”Kyllä, kyllä. Ei tässä kauaa mene.” Suzu naurahti, kun koira oli niin kärsimätön ruuan suhteen. Tosin sitten Zuko puhui jostakin omistajasta ja Suzukin huomasi jonkun miehen toisen koiran kanssa. Suzu kietoi kätensä omistavasti Tomon ympärille, hän ei luopuisi koirastaan jonka oli juuri saanut! Oma vikansa kun ei pitänyt lemmikistään parempaa huolta. ”Ehkä ne on vain ohikulkumatkalla…” Suzu toivoi, koska olisi liian julmaa, että Tomo vietäisiin häneltä juuri kun he olivat tavanneet.

KOUKI

Koukin huomio herpaantui ruuasta hetkeksi, kun ihmiset alkoivat miettiä, oliko Kouki susi vai koira. Hänen teki mieli tuhahtaa ja huomauttaa, että todella oli susi, eikä koira, kuten se mukava ihminen tuntui kuvittelevan. Katsurou oli koira, ainakin melkein siis, mutta ei Kouki. Samalla Kouki sai myös uuden nimenkin sitten ilmeisesti. Mutta hän tykkäsi mummin hänelle antamasta nimestä, ei hän halunnut olla Tomo! Hetken Kouki jopa mietti, pitäisikö hänen muuttua ihmishahmoonsa, mutta se saattaisi säikäyttää ihmiset, ja ehkä saisi nämä hyökkäämäänkin. Ja Kouki ei ollut vielä saanut ruokaakaan! Kuitenkaan lopulta ei näyttänyt, että Kouki olisi hommaamassa Katsuroulle tai Raidenille minkäänlaista välipalaa, kun kiva ihminen toivoi näiden olevan vain ohikulkumatkalla. Mutta ei Kouki voinut matkakumppaneitaan vain hylätäkään! Surkeasti Kouki vilkaisi matkakavereidensa suuntaan, ja sitten takaisin mukavaan ihmiseen, vinkuen surkeasti. Toki hän voisi ulvaisemalla pyytää Katsurouta tulemaan paikalle, mutta vanhempi susi oli paljon hankalampi tapaus. Vilkaistessaan uudestaan Katsuroun ja Raidenin suuntaan hän huomasi, ettei kaksikko ollut tullut lähemmäksi, mutta ilmeisesti pitivät häntä silmällä kauempaa. No, ainakin Koukilla oli turva ja auttajat lähellä, jos nämä ihmiset nyt keksisivät yrittää kidnapata hänet mukaansa ja tehdä hänestä koiran.

ZUKO

Suzu oli sitä mieltä, että kyseessä oli kyllä koira eikä susi. No en ollut vieläkään asiantuntija, joten saattoi toki ollakin, mutta kyllä se minun silmiin enemmän sudelta näytti, mutta ei kai sillä nyt niin väliä ollut. "No kai se koirakin voi olla", totesin lopulta Suzun ottaessa samalla sen laukun vastaan. Sitten alkoi armoton ruuan etsiminen susikoira-koirasuden heiluttaessa häntäänsä innokkaasti. Suzu jatkoi pian, että otus oli söpö ja sen jälkeen hän halusi pitää sen. "Kai se riippuu ihan siitä, mitä mieltä Takatorilaiset mahtavat olla lemmikeistä, mutta tuskin siitä haittaa on... Joten no... mikä ettei", vastasin asiaan Suzun antaessa sille jo nimenkin seuraavaksi, mutta no olisihan se ikävää, jos se olisi nimetön. Tosin sitten se joku vieras ihminen oli sattunut enemmän tai vähemmän näköpiiriini ja koska hänellä oli mukanaan myös toinenkin koira... no aika erikoisen näköinen koira, mutta koira varmaankin tai joku susi myös tai joku otus joka tapauksessa, niin voisi olla mahdollista, että Suzun Tomo olisikin kyseinen miehen. No ei voinut tietää ja saattoihan mies olla toki ohikulkumatkallakin, mutta ehkä hän osaisi itse tulla sanomaan tai hakemaan otuksensa pois, jos se hänen olisikin.

SUZU

Suzu yritti jatkaa Tomolle ruuan etsimistä, mutta laukussa ei hirveästi kyllä enää ollut. ”Eihän täällä ole kuin julmetusti teetä ja muutama keksi…” Suzu murehti, mutta kai se keksikin oli tyhjää parempi. ”Setäsikö tämän laukun pakkasi?” Suzu kysyi, koska ainakin teen määrästä voisi päätellä niin. Hän kuitenkin tarjosi Tomolle keksiä pitäen samalla silmällä miestä toisen koiran kanssa. Tomo vaikutti pelkäävän kahta tunkeilijaa, tiedä mitä pahaa ne olivat jo koira-paralle tehneet. ”Zuko, mene kysymään mitä tuo mies haluaa.” Suzu pyysi, koska mies voisi mennä koiransa kanssa muualle, jos ei aikonut muuta kuin tuijottaa uhkaavasti. ”Ei hätää Tomo, en anna kenenkään satuttaa sinua. Olet ihan turvassa.” Suzu lohdutti surkeasti vikisevää koiraa.

KOUKI

Se toinenkin päätti lopulta uskoa, että Kouki oli koira eikä susi, ja turhautuneena turri ei voinut kuin pudistaa päätään. Puhe kuitenkin kävi Takatorissa, jonne Kouki oli ollut Katsuroun ja Raidenin kanssa matkalla, mutta se ei ollut satavarmaa, oliko päämäärä sama, mutta kiinnostuneena Kouki nosti päätään. Ja vihdoin lopulta sitä ruokaa alkoi myöskin löytyä, mutta ei ilmeisesti kovinkaan paljoa. Teetä kai olisi ollut, ja se olisi kyllä hyvinkin käynyt Koukille, mutta sen sijaan hän sai vain keksin. No, ruokaa sekin oli, joten nälkäisenä susi otti tarjotun ruuan vastaan. Sen jälkeen mukava ihminen käski toista menemään puhumaan Raidenille, ja koitti lohduttaa, ettei kukaan satuttaisi Koukia, tai kuten tämä tapaus kutsui häntä tällä hetkellä, Tomoa. Hän seurasi, kun se toinen mies lähti(?) jututtamaan Raidenia, vaikka uskoikin, ettei vaaraa edes ollut. Täysin rauhassa hän lähti myöskin arpinaamaisen mukaan, vilkaisten myös mukavaa ihmistä, että josko tämäkin tulisi mukana. Jos hän sillä saisi ilmaistua, ettei suinkaan toisissa ollut mitään pelättävää. Tosin äkäinen Katsurou saattaisi olla hieman pelottava, olihan Kouki lähtenyt etsimään ruokaa omin luvin...

ZUKO

Suzu yritti etsiä jotain syötäväksi kelpaavaa koirasudelleen, jonka oli nimennyt Tomoksi. Tosin matkatavarat sisälsivät vain teetä tai no toki siellä jotain muutakin oli kuin vain teetä, mutta teetähän siellä suurimmaksi osaksi olikin enää jäljellä. Enkä osannut edes valmistaa teetä, että hienoa kun sitä oli niin paljon. No aina voisi viedä Takatorilaisille tuliaisiksi. Mutta sentään siellä oli myös muutama keksi. Sitten Suzu kyseli jo, että mahtoikohan Iroh pakata laukun. "No ainakin hän taisi lisätä sinne jotain... eli teetä. Olihan siellä oikeastikin ruokaa, mutta se on aika hyvin mennyt jo matkan aikana", selitin, vaikka tokihan Suzu sen itsekin tiesi, mutta jos ei, niin nyt ainakin. En ollut varma oliko tämä ensimmäinen kerta, kun hän kurkkasi edes laukkuun. Joka tapauksessa Suzu syötti keksit Tomolle, josta olin kyllä melko varma edelleenkin, että tämä olisi susi eikä koira. Tosin sitten siihen hieman hämärämpään seuraan vähän matkan päässä, koska isomman koiraotuksen omistaja vain kyttäsi meitä sen sijaan, että olisi tullut sanomaan asiansa. Suzu puolestaan halusi, että minä menisin kysymään, mitä mies oikein halusi. No varmaan koirasutensa takaisin, mutta kuinka vaan... voisihan sitä toki käydä kysymässä. Muuten tästä ei päästy juuri eteenpäin. Laskeuduin hevosen selästä alas ja jatkoin matkaani sen kyseisen miehen luo. Myös se Tomoksi nimetty koirasusi lähti perässäni. "Tuota juu... Tulit varmaan kadonnutta suttasi etsimään? Hyvä uutinen on, että se löytyi", selitin miehelle. Kannattaisi kyllä pitää parempaa huolta. "Vai onko se edes sinun?" kysyin kuitenkin vielä, koska mistä sitä tietäisi... Ei se välttämättä kuitenkaan ollut.

SUZU

Ilmeisesti Iroh oli ainakin käynyt lisäilemässä matkatavaroihin jotakin. Eli siis teetä. Ei siinä toki mitään huonoa ollut, mutta tuskin Tomo nyt teenlehtiä halusi pureskella. Joten ainoa, mitä tälle tähän hätään oli antaa, oli ne keksit. Kyllä sekin näytti kelpaavan. Sitten Zuko tuli alas ratsailta ja lähti jututtamaan sitä koiramiestä. Tomo oli kovin lähdössä perään ja Suzulla oli ikävä tunne, että Tomon omistaja oli löytynyt ja hänen oli sittenkin pakko luopua uudesta ystävästään. No hän lähti perään jättäen hevosen siihen odottamaan ajattelematta, että se ei ehkä vain kiltisti jäisi odottamaan. Zuko alkoi kysellä, että oliko susi tämän tyypin ja jos oli niin hyvä että se löytyi. No eikä ollut, kun mies veisi Tomon Suzulta! Katastrofi se oli! Ei Zukon pitänyt mennä palauttamaan Tomoa vaan ajamaan uhkaajan pois Suzun lemmikin kimpusta.

RAIDEN

Raiden oli herännyt varsin ikävästi siihen, kun Katsurou oli herättänyt miehen ilmoittamalla Koukin kadonneen. Muuttuen melkein heti sudeksi Katsurou lähti etsimään jälkiä, ja Raidenin osaksi jäi kerätä turrien ihmisvaatteet mukaan, ja pakata ne Akitomon kyytiin. Draakin mies käski jäämään jälkeen, Raiden kutsuisi tämän telepaattisella yhteydellä paikalle, mikäli tulisi tarve. Aseensa hän myös jätti Akitomon luokse, ei hän sitä ehkä ensimmäisenä tarvinnut, ainakaan toivottavasti. Lopulta Raiden ja Katsurou löysivät Koukin, joka oli ilmeisesti tehnyt itselleen uusia ihmisystäviä. Muuten hyvä, mutta ihmisistä ei koskaan voinut tietää, olivatko nämä hyviä vai pahoja. Raidenin mielestä useimmat olivat kyllä pahoja, mutta hän yritti pitää mielensä neutraalina.

Hetken hän seurasi Katsuroun kanssa matkan päästä, mitä tapahtui, ja ettei ihmisistä ollut Koukille vaaraa. Kyllä susi ainakin häntäänsä näytti välillä heilauttavan vieraiden seurassa, joten tuskin tilanne vaarallinen oli. Katsurou tosin Raidenin vierellä murahti tyytymättömänä. "Hillitse itsesi ja tuo ylisuojelevaisuutesi, Koukilla ei ole mitään hätää", Raiden kuiskasi sudelle, joka kuitenkin piti tiukasti katseensa Koukin seurassa olevissa ihmisissä. Lopulta toinen näistä alkoi lähestyä, ja Kouki tuli tämän perässä, ja lopulta se toinenkin ihminen päätti liittyä seuraan, jättäen hevosen seisomaan paikalleen. Katsurou jännittyi Raidenin vierellä, ja miehen oma katse terävöityi varautuneesti myöskin. Kuitenkin tämä ilmoitti, että susi oli löytynyt, kysellen kuitenkin perään, että kai susi oli Raidenin. "Kouki on... no, en nyt kutsuisi häntä lemmikiksi ensimmäisenä. Mutta kyllä, kuljemme yhtä matkaa", Raiden vastasi rauhallisena. Katsurou selvästi murahti tyytymättömästi Koukille, ja asteli lähemmäksi nuorempaa sutta. "Katsurou, älä tee mitään harkitsematonta. Tämä voidaan ehkä selvittää rauhallisesti ja saatte setviä omat välinne Koukin kanssa sen jälkeen", Raiden totesi vielä mustalle turrille, joka oli jo melkein valmiina raahaamaan Koukin niskavilloista takaisin aikaisempaan leiriin läksytettäväksi. "Ei Katsurou paha ole... hieman... noh... ylisuojelevainen vain?" Raiden koetti selittää, ettei ihmiset nyt ainakaan säikähtäisi enempää Katsuroun vähemmän ystävällistä käytöstä.

ZUKO

Suzu oli myös lähtenyt mukaan ja näin olimme nyt selvittämässä yhteistuumin sitä mikä olikaan homman nimi. No lähinnä kaiketi vain se, että susikoira-koirasusi löysi oikean omistajansa. Jos kyseinen mies siis oli suden omistaja alkuunkaan. Se toinen otus... susi... mikä lie koira oli kuitenkin ottanut melkoisen terävän katseen ja se oli omalla tavallaan hieman jopa uhkaavan näköinen. No tuskin se kimppuun kuitenkaan hyökkäisi. Mutta joka tapauksessa susi oli ilmeisesti päässyt omistajansa luo ja tämä olikin ilmeisesti Kouki eikä Tomo. No olisihan se ollut ihme, jos Suzu olisi sattumalta antanut sille nimeksi Kouki. Mutta tosiaan... mies ei kutsunut ilmeisesti sutta lemmikikseen, mutta he vaan kulkivat yhtä matkaa. "Ahaa... Se on siis villisusi... Selvä..." totesin siihen tai sitten mies vaan piti sutta täysin samanarvoisena kuin itseään ollen ikään kuin enemmänkin ystävä tai kaveri kuten ihmiset toisilleen. No mikäs siinä. Mutta jotain se isompi otus murahteli seuraavaksi ja tämä oli ilmeisesti Katsurou miehen puheiden perusteella ainakin ja jotenkin mies yritti ojentaa otuksiaan. Sen jälkeen hän jatkoi meille eli siis minulle ja Suzulle, ettei Katsurou paha suinkaan ollut, mutta ylisuojelevainen. "Tokitoki... Onko Kouki siis tämän Katsuroun pentu tai jotain?" päätin ihan vaan kysyä. Tai ehkä samasta laumasta kenties? No en tiennyt... Oliko susi edes sillä tavalla laumaeläin? En selvästikään ollut mikään asiantuntija.

SUZU

Mies vastasi Zukon kysymyksiin, ettei Kouki ihan lemmikki ollut, mutta matkakumppani ainakin. Eli Tomon nimi olikin Kouki? Ja sillä oli kuin olikin omistaja… niin epäreilua! Etenkin kun omistaja oli noin huono! Ei vahtinut lemmikkiään, jota ei edes pitänyt lemmikkinä, ja piti nälässä. Vastuutonta! Toinen koira ei ollut niin hyväntuulinen tapaus ja Suzu oli valmiina pelastamaan Tomon, siis Koukin, jos toinen kävisi sen kimppuun. Tosin koira oli vähän hassun näköinen, koska harvoin koirilla oli mitään punaisia raitoja. Tai ei Suzu ollut ainakaan nähnyt. Ja vaikka nyt taisi oikeasti sittenkin olla susista kyse, niin tuskin sudetkaan olivat punaraidallisia. Tiikereillä oli raitoja, ainakin kuvissa, mutta tiikerit eivät nyt kuuluneet asiaan mitenkään. Zuko pohti, että oliko Kouki tämän toisen suden pentu sitten, kerta se oli niin ylisuojeleva. Varmaankin. ”Ei me tehdä Tomolle… siis Koukille, mitään pahaa. Tässä, haluatko keksin?” Suzu kysyi toiseltakin koiralta tai sudelta, jos silläkin olisi nälkä ja siksi se oli niin pahalla päällä? Ei voinut tietää, joten Suzu tarjosi reilusti keksiä toisellekin sudelle.

RAIDEN

"No tuota... Joo kai", Raiden totesi, hieman epävarmana kuinka hän osaisi puhua Koukista. Ei hän ollut ollut turrien kanssa vielä tarpeeksi pitkään, että tietäisi näiden menneisyydestä paljoa. Sitten Katsurou alkoi tehdä omaa numeroaan, ja kun Raiden yritti selittää tämän käytöstä, sai vain uuden kysymyksen vastaansa. "En usko, ei heillä niin paljoa ikäeroa kuitenkaan ole", mies vastasi. Hän ei ollenkaan tullut edes ajatelleeksi, että molemmat otukset olivat susihahmoissaan sillä hetkellä, kun oli tottunut näkemään nämä ihmismuodossa, ja silloin oli helpompi arvioida kaksikon ikää. Hetken Raiden jo hätkähti, kun toinen puhui Tomosta, että missä tämä oli Akitomon muka huomannut, mutta pyrki peittämään yllättyneisyytensä yskäisyksi. Katsurou sen sijaan vilkaisi häntä varoittavasti, ja kääntyi sitten nuuhkimaan keksiä ihmisen kädessä. "Aivan, Kouki taisi tulla kerjäämään ruokaa teiltä? Meillä onkin ollut ruuan kanssa hieman hankaluuksia viime päivinä... Ei kai hän teiltä kaikkea päätynyt syömään?" Raiden kysyi, kun Katsurou lopulta päätti hyväksyä keksin, napaten sen hampaisiinsa mutta vetäen sitten Koukin niskavilloista itsensä luokse. "Jaa... Ja taas sitä mennään... No nyt kun tässä kerta ollaan puheisiin päästy, niin satutteko olemaan paikallisia? Tässä on tullut nyt matkattua sen verran kauan, että ajan ja matkan taju on hieman hämärtynyt, ja meillä olisi päämäärä, jonne mennä. Olisi ihan mukava tietää, että missä täällä ollaan tällä hetkellä", Raiden kysyi, antaen Katsuroun rauhassa retuuttaa karkuri-Koukia rangaistukseksi. Hurjaltahan se näytti, kun vihainen Katsurou pakotti Koukin maahan ja murisi tälle, mutta Raiden ei ollut huolissaan. Hänellä oli tällä hetkellä tärkeämpääkin keskusteltavaa.

SUZU

Ilmeisesti Tomo ei ollut toisen koiran pentu, raitakoiran nimi oli kyllä tainnut olla Katsurou. Niin ja Tomo oli Kouki, se piti muistaa. Tai no ei kai sillä väliä ollut kun tuo paha (poika) mies veisi Tomon pois. Seuraavaksi mies selitti että heillä oli ruokaongelma ja toivoi, ettei Kouki kaikkea heidän eväitään tullut syömään. ”Ei hätää, ei meilläkään ole juuri mitään enää jäljellä. Tai on, mutta se on muissa matkatavaroissa jossain hankalasti esiin kaivettavissa. Tässä laukussa on enää muutama keksin muru ja teetä.” Suzu selitti. ”Ei kun on täällä vielä yksi kokonainenkin keksi! Haluatko?” Hän kysyi sitten mieheltä, eikä taas tajunnut, miksi hän tarjosi pahalla miehelle keksiä kun tämä veisi Tomon pois häneltä! Sitten mies jatkoi selitystä, mutta Suzulla meni hiukan ohi, koska paha raitakoira alkoi retuuttaa hänen Tomoaan! ”Hei, paha koira! Ei noin saa tehdä! Maahan, paikka!” Suzu komensi ja samalla viereinen puska syttyi vahingossa tuleen. ”Hui kauhistus! Zuko tee jotain!” Suzu hätääntyi, millä hän nyt tulipalon sammuttaisi. Ei se ollut hänen vikansa, sattumaa vain, että se pusikko syttyi tuleen.

KOUKI

Kouki oli seurannut keskustelua, eikä pitänyt ollenkaan, kuinka häneen suhtauduttiin kuin lapsena. Hän ei ollut mikään lapsi! Nuori ehkä, mutta ei nyt sentään aivan pentu. Katsuroukin sai oman keksin, ja Koukin olisi tehnyt mieli napata sekin siinä välissä itselleen, ja sitten mukava ihminen onnistui löytämään vielä yhden! Miksei hän ollut antanut sitä edes Koukille? No, ehkä ihmistenkin piti syödä, mutta nälkä teki nuoresta sudesta hieman ahneen. Kuitenkin Katsurou päätti alkaa torumaan Koukia siinä kaikkien edessä, samalla kun Raiden täysin rauhallisena otti keksin vastaan. Mutta Kouki olisi halunnut sen! Sitten mukava ihminen alkoi puolustamaan Koukia, mikä oli oikeastaan todella supermukavaa, vaikka Kouki tiesikin olleensa itse tuhma tällä kertaa, ja ansainneensa torut. Sen jälkeen tosin tapahtui jotain, ja kohta läheinen puska oli liekeissä. Kouki säikähti sitä, ja ilmeisesti myös Raiden ja Katsurou myöskin hieman hätkähtivät. Katsurou meni kuitenkin tottuneesti sammuttamaan puskaa, vanhempi oli kuitenkin tottunut jo siihen Koukin pikku tulileikkien karatessa hallinnasta, vaikka harvemmin sellaista tapahtui. "Mitä ihmettä sinä oikein teit?" Raiden kysyi mukavalta ihmiseltä, ja samalla antoi katseensa käydä nopeasti molemmissa, ollen nyt selvästi kuitenkin puolustuskannalla. Kouki sen sijaan tuli vain uteliaammaksi ihmisistä. Näillä oli selvästi yliluonnollisia kykyjä, joten eivät he pahoja voineet olla. Ehkä he olivat jopa ystävällisiä? Samassa Kouki oli ottanut ihmishahmonsa, jossa kuitenkin oli edelleen vielä suden häntä ja korvat, ja siinä hän istui maassa, lähes alasti, pelkkä huivi kaulassaan, katsellen innostuneena mukavaa ihmistä. "Vau, sinäkin osaat? Etkö sitten olekaan ihminen? Loistavaa!" Kouki iloitsi, mutta murahdus Katsuroun suunnalta esti nuorempaa innostumasta ilakoimaan tämän enempää. Kuitenkin silmät kimaltaen ja leveä hymy kasvoillaan Kouki jäi tarkkailemaan uusia tuttavuuksia täysin uudessa valossa, kirjaimellisesti.

ZUKO

Kouki olikin ilmeisesti villisusi ja sillä sitten mentiin, mutta mies vaikutti kuitenkin olevan selvästi epävarma siitä, mitä Kouki todella oli. Eli ainakin oli selvää, ettei mies voinut millään omistaa sutta, koska ei vaikuttanut tietävän sudesta juurikaan. Mutta mitä sen suhteen, että oliko tämä Kouki isomman suden... tai minkä lie raitaotuksen pentu, niin ilmeisesti ei, koska susilla ei ilmeisesti ollut pahemmin ikäeroa. No mistähän ihmeestä mies muka oli sen nähnyt tai tiennyt, ettei susilla ollut juurikaan ikäeroa? No jaa'a, mutta minun silmiini toinen kyllä näytti olevan pentu tai no... ei nyt ihan pentu, mutta todella nuori vielä ja sitten toinen taas oli isompi, joten tämän oli pakko olla jo aikuinen susi... tai siis joku ihme otus, koska se oli raidallinen. Mutta tiedä häntä, ehkä mies oli susikuiskaaja.

Mutta sitten Suzu jatkoi, ettemme olisi tekemässä Tomolle tai Koukille mitään pahaa ja tarjosi keksiä sille raidallisellekin otukselle. Mies puolestaan oli hätkähtänyt jotain siinä kohdassa, kun Suzu oli puhunut siitä, ettei Koukille tehtäisi mitään pahaa, mutta tiedä sitten mitä tämä oli alkanut yhtäkkiä säikkymään. Tilanne alkoi vaikuttamaan joka tapauksessa aina vain oudommalta, vaikka tähän asti oudoin tilanne olikin kyllä vain se, että toinen susista oli raidallinen. Se ei ehkä tainnut olla susi vaan jotain... yliluonnollisempaa. Koska ei mikää eläin ollut tuon näköinen tai ainakaan tuolla tavalla raidallinen. Käänsin kuitenkin katseeni siitä raitakoirasta takaisin mieheen, kun tämä kyseli, että ei kai Kouki ollut tullut pöllimään kaikkea ruokaamme. "Eipä siellä muutenkaan ollut pahemmin, mistä pölliä ja olemme muutenkin kohta määränpäässämme. Eikä se ollut ainoa ruokalaukku", vastasin, koska matkasimme kuitenkin yli kolmenkymmenen ihmisen ja hevosen voimin, niin eihän siihen nyt yksi laukku riittänyt. Loppuruoka tokin meni Azulan ja muiden mukana, koska nämä olivat jatkaneet matkaa(?). Tiedä sitten odottaisivatko he kuitenkin jonkun matkan päässä, mutta sen näkisi sitten. Suzu oli myös sanonut samaa ruoka-asian suhteen, mutta sitten kiinnitin taas huomiota susiin, koska se raidallinen otus meni kiskomaan sen nuoremman niskavilloistaan mukaansa ja meni kurittamaan tätä.

Mies alkoi kuitenkin taas pian puhumaan, joten käänsin jälleen katsettani häneen miehen kysellessä, että olimmeko paikallisia ja ilmeisesti mies otuksineen oli selvästi eksynyt. Heillä oli kuitenkin ilmeisesti joku määränpää, jos oikein ymmärsin, mutta sitä hän ei paljastanut. Häntä vaan kiinnosti, missä mahdollisesti olisi tällä hetkellä. "Voin näyttää kartalta tarkemminkin, mutta olemme Takatorin alueella... tai ainakin todella lähellä rajaa, jos ei ihan alueella vielä. Odotas het-" sain vain sanottua, kun Suzu alkoi komentamaan sitä raitaotusta lopettamaan nuoremman otuksen kurittamisen ja sytytti siinä samalla puskankin tuleen, jolloin pyöräytin silmiäni melko turhautuneena tilanteeseen ja Suzu jatkoi vain hätäilyä, että jotain pitäisi tehdä. Olin jo ainakin vastaamassa jotain, mutta se raitaotus meni vaan kylmän viileästi sammuttamaan puskaa. Miestä puolestaan alkoi kiinnostamaan heti, mitä Suzu olikaan tehnyt ja samalla se toinen susi eli Kouki muuttui yhtäkkiä ihmiseksi ja seisoi siinä ihan ilkosen alasti, jolloin käänsin katsettani enemmän poispäin hänestä melko häkeltyneenä tilanteesta. Sen jälkeen tämä alkoi vauhkoamaan sitä, että Suzukin osasi ja kuinka loistavaa. Oliko muka? Eihän Suzu edes hallinnut voimiaan... Todella loistavaa siis. "Saanko nyt kysyä, mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?" kysyin edelleen häkeltyneenä tilanteen yhtäkkisestä muutoksesta. "Ja etkö sinä voisi millään pukea vaatteita päällesi?" kysyin vielä siltä Koukilta. En kuitenkaan katsonut häneenpäin. Mutta ainakin yksi asia oli varmaa: he eivät olleet ihmisiä, joten kyseessä ei ollut ainakaan vihollinen. Jotain positiivista toki siinäkin.

SUZU

Zuko oli jo kovin neuvomassa miehelle heidän sijaintiaan, koska ilmeisesti he olivat eksyksissä. Mutta sitä ei ehditty sen pidempään miettimään, koska pensas oli jostain syystä syttynyt tuleen. Zuko ei kuitenkaan tehnyt mitään, kun oli selvästi liian prinssiä taas ja olisi tarvinnut jonkun palvelijan auttamaan. No onneksi raitakoira auttoi. Tosin Suzu ei oikein tiennyt, miten raitakoira voisi tulipalon sammuttaa. Zukon uusi kaveri kysyi ilmeisesti Suzulta, että mitä hän oikein teki. ”Minäkö? En mitään… en se minä ollut… Miten minä nyt olisin noin vain jonkun pensaan palamaan tuikannut?” Suzu yritti, koska ei kukaan voinut todistaa, että se oli hän. Ei hän ollut edes koskenut pensaaseen, ei se ihan vieressä kuitenkaan ollut. Tomo, ei kun siis Kouki, puolestaan yllättäen muuttui ihmiseksi ja Suzu unohti tulipalot saman tien. Poika hihkui että Suzukin siis osasi ja ei ollutkaan ihminen, mikä oli loistavaa. ”No et ole itsekään ihminen…” Suzu puolustautui kun tajusi sitten, ettei Kouki ollut tätä ennen missään kohtaa ollutkaan. ”Siis koira.” Hän korjasi. Zukoa puolestaan häiritsi se, että Kouki oli alasti, mutta harvoin koirat vaatteita käyttivät. ”oletteko te kaikki koirasusi-ihmisiä?” Suzu kysyi sitten, kun raitakoiraotus ilmeisesti hoiti tulipaloa, joten hänen ei kaiketi tarvinnut murehtia siitä. Ja Suzun apu oli yleensä näissä tapauksissa aika huono apu. He eivät olleet ehtineet olla Tulimaassa niin kauaa, että Iroh olisi ehtinyt opettaa hänelle kauheasti, joten hän ei edelleenkään hallinnut voimiaan juuri yhtään. Ja aina kun hän kiihtyi liikaa, tapahtui katastrofeja. Ja hänellä ei nyt ollut tässä lähellä vettä, millä tulipaloja voisi sammutella.

KOUKI

Mukava ihminen oli ollut superkiva, kun oli sytyttänyt pensaan palamaan, vieden Katsuroun huomion hetkellisesti irti Koukista. Kuitenkin, kun Raiden otti asian puheeksi, nyt hieman vakavampana ja varautuneempana, mukava ihminen kielsi tehneensä yhtään mitään. Mutta Ei Koukikaan ollut tehnyt mitään, eikä Katsurou. Ja mitä Kouki tiesi, niin Raiden ei edes käsitellyt tulta. Niin, eikä se hänen iso ja pelottava lentoliskokaan. Mutta palaten kuitenkin takaisin hetkeen, mukava ihminen huomautti myöskin, ettei Kouki ollut ihminen, eikä myöskään koira. "No en tietenkään ole", Kouki ilmoitti asiaan, kuin se olisi ollut maailman yksinkertaisin juttu, "Vaan susi. Siinä on iso ero. Jos joku on koira niin Katsurou", Kouki ilmoitti, osoittaen mustan turrin suuntaan. Katsurou vain murahti ilkeästi paikaltaan, ja pensaspalo alkoi olla jo aika hyvin taltutettu(?). Myös se arpinaamainen ihminen päätti ottaa aiheeseen kantaa, kysymällä mitä tapahtui ja käskemällä Koukia pukemaan vaatteet päälleen. "En minä alasti ole!" Kouki huomautti, ja osoitti huivia kaulassaan, "Mutta vaatteet... vaatteet..." "Kaikki tavarat ovat Akitomon luona", Raiden huomautti. "Anna sitten tuo viitta!" Kouki vaati, ja oli tarttumassa repimään sen itselleen, mutta saikin sen vain naamalleen, kun Raiden oli nopeampi. Sen jälkeen mukavampi ihminen kysyi, että olivatko he kaikki koirasusi-ihmisiä. Raiden ja Katsurou vaihtoivat katseita, mutta Kouki ei siitä välittänyt, vaan oli jo innolla selittämässä. "Ei, minä olen susi, ja Katsurou on... no puoliksi susi ja puoliksi koira" - Katsuroun murahtaessa jälkeen vihaisemmin Koukille - "Ja Raiden on joku hassu ihminen jolla on lentolisko joka ei ole lohikäärme koska se on lentolisko." Kouki ei ollut täysin ymmärtänyt draakin ja lohikäärmeen eroa, kun hänelle oli se aikaisemmin selitetty, mutta yrittipähän kuitenkin. "Entä te? Mitä te olette?" Kouki jatkoi innoissaan kyselyä, unohtaen täysin, että hän oli tullut ruokaa etsimään, ei uusia ystäviä.